Apua - tunteita työpaikalla

Ihmisillä on tunteita. Ihmisillä on kyky tuntea lukemattomia erilaisia tunteita. Tunteet kuuluvat elämään samalla tavalla kuin hengittäminen tai sydämen lyönnit. Tunteita tunnetaan ja näytetään niin kotona, kaveripiireissä kuin harrastuksissakin. Tunteet ovat läsnä torin laidalla olevien huikkaringissä yhtä lailla kuin pursiseuran kesäkokouksessa. Tunteita on.  Paitsi, että töissä yritetään olla, niin kuin niitä ei juurikaan olisi.

Töissä kuuluu olla tehokkaan näköinen, järkevän oloinen ja ennen kaikkea hyvin kiireinen. Asiat ovat asioita ja ainoastaan asiat riitelevät. Kaikista ei tarvitse pitää, mutta kaikkien kanssa pitää tulla toimeen. Aikuiset osaavat olla hillittyjä. Ja mitä näitä nyt onkaan.

 

Aina joku loukkaantuu

 

Kuitenkin yksi loukkaantuu toiselle palaverissa, kun ei saa omasta mielestään riittävästi vastakaikua ja pistää kädet puuskaan ja päättää, että tuon tolvanan kuullen en sano enää ikinä mitään. Joku jättää aina kahvikupin tiskipöydän reunalle ja sitten toinen kokee velvollisuudekseen siivota sen tiskikoneeseen ja sitä siivotessa vituttaa joka kerta. Niin paljon, ettei viitsi enää huomenta sanoa. Esimies antoi aivan aiheetonta niin sanottua rakentavaa palautetta ja sen jälkeen palautteen saajan kirjoissa esimies on paska. Yksi onnistuu projektissaan loistavasti ja kaikki iloitsevat hänen puolestaan ja kanssaan paitsi yksi, joka olisi omasta mielestä kuulunut vähintäänkin yhtä paljon valokeilaan.

Kuinka paljon työyhteisön potentiaalia jääkään käyttämättä, koska avoimen, vapaan, turvallisen ja luovan vuorovaikutuksen välissä on niin paljon jännitteitä. Koska ei kerrota, kun joku tuntuu pahalta tai loukkaa. Koska niin ei kuulu tehdä. Koska tunteet eivät sovi töihin. Koska joku voi suuttua siitä, että sanotaan. Koska ei haluta aiheuttaa hämminkiä. Koska pelätään konfliktia. Mieluummin hylätään itsensä. Mieluummin mitä tahansa.

 

Aikuinen sanoittaa

 

Olisiko pikkuhiljaa aika opetella myös työelämässä tunnistamaan omat tunteensa ja kantamaan niistä vastuu? Olisiko jo korkea aika alkaa olla itsensä puolella, edistäen näin omaa työhyvinvointia ja hyvinvointia ja opetella sanoittamaan tunteensa aikuisesti ja rakentavasti? Tunteet kuuluvat työpaikalle. Mutta aina aikuisesti.

Tunteiden tunnistamiseen, omalla puolella olemiseen ja aikuisen, rakentavan vuorovaikutuksen opetteluun kannattaa panostaa. Siihen saa tukea. Töissä vietetään paljon aikaa.  Ei ole sama, miten siellä voi. Työelämä asettaa niin ulkoisia kuin sisäisiäkin vaatimuksia aika tavalla. Se, ettei saisi tuntea, on jo liikaa.