Kirjallisuutta

 

 

Onnellinen_TT_500.jpg

Maritta Joki: Onnellinen työntekijä -työkirja

Monella meistä työ vie ison osan elämästä ja siksi ei ole ollenkaan sama, miten tuon ajan viettää. On tärkeää opetella olemaan onnellinen työntekijä. Tämä työkirja lyhyine alustuksineen ja monine kysymyksineen ja tehtävineen voi olla yksi keino tarkastella ja pohtia, miten luoda itselle sopivampi ja parempi työelämä.

Työkirjan kysymykset ohjaavat tunnistamaan mm omia vahvuuksia, omia ankaria ajatuksia ja tapaa olla ja kehittää omaa vuorovaikutusta. Työkirjassa on paljon tilaa kirjata ylös omia pohdintoja, mikä aina selkiyttää ja konkretisoi ajatuksia. Kyky rehellisyyteen itseään kohtaan palkitsee ja itsetuntemuksen lisääntyminen vie lähemmäksi itsen näköistä, onnellisempaa työelämäkokemusta. 

Kirjaa voi tilata Mentoritaksen verkkokaupasta hintaan 19,50 (sis alv) + postikulut.

Mentoritaksen verkkokauppaan - KLIKKAA TÄSTÄ!

 
kansi.png

Maritta JOKI: HENKILÖSTÖASIANTUNTIJAN KÄSIKIRJA

UUDISTETTU ILMESTYNYT JOULUKUUSSA 2018 - Suositun kirjan uudistetussa painoksessa on huomioitu kaikki lainsäädäntöön viime vuosina tulleet muutokset.

Henkilöstöasiantuntijan käsikirjassa käydään läpi muun muassa seuraavia osa-alueita:

  • henkilöstöasiantuntijan rooli esimiestyön ja johtamisen tukena

  • henkilöstön rekrytointi, perehdyttäminen ja kehittäminen

  • työlainsäädännön lyhyt oppimäärä

  • henkilöstötietojärjestelmät

  • henkilöstötilinpäätös

  • työterveyshuolto ja työhyvinvointi

  • sisäinen viestinä.

Varsinkin pienissä yrityksissä henkilöstöasioiden hoito on usein esimiehen vastuulla. Moni joutuu hoitamaan yrityksen arvokkaimman pääoman asioita oman toimensa ohella. Ongelmatilanteita syntyy päivittäin: Missä tilanteissa saa tehdä huumetestin? Mitä asioita pitää viedä yhteistoimintamenettelyyn? Mitä rekrytointihaastattelussa ei saa kysyä? Mitkä ovat henkilöstösuunnittelun tavoitteet? Miten toteutetaan hyvä perehdyttäminen?

Hyvin hoidetut henkilöstöasiat ovat vahva kilpailutekijä yrityksille nyt ja tulevaisuudessa. Henkilöstöasioiden hyvä hoito näkyy suoraan yrityksen tuloksessa: tyytyväinen henkilöstö saa aina aikaan enemmän. Osaavan ja motivoituneen henkilöstön avulla yritys pystyy parantamaan kilpailukykyään ja tekemään tulosta.

"Henkilöstöasiantuntijan käsikirja on erinomainen apu moniin tilanteisiin työelämässä. Se antaa kattavan yleiskuvan henkilöstötyön eri osa-alueista ja käytännön toimista. Suosittelen kirjaa henkilöstöasiantuntijoiden lisäksi ehdottomasti myös esimiehille."

-Auli Hänninen, toimitusjohtaja, Perheyritysten liitto

Tilaa Mentoritaksen verkkokaupasta, johon pääset tästä linkistä:  Henkilöstöasiantuntijan käsikirja 6. uudistettu painos

 Tilaa Kauppakamarin verkkokaupasta, johon pääset tästä linkistä: Kauppakamarin verkkokauppa

 

Tradenomi-lehti kesäkuu 2017

 

Vuorovaikutus on keskeinen työelämätaito

Teksti Kirsi Ristaniemi

 

Avoin vuorovaikutus on kykyä kuunnella ja olla läsnä. Se on myös uskallusta sanoa omat ajatukset ääneen rehellisesti ja toisia arvostaen. Työyhteisön toiminta on pitkälti erilaisten viestien, tietojen ja näkemysten lähettämistä sekä niihin vastaamista. Pärjätäkseen nykypäivän työelämässä asiantuntijan on ymmärrettävä ryhmässä toimimisen pelisääntöjä, osattava viestiä rakentavasti sekä saatava myös oma viestinsä kuuluviin.

Työyhteisöissä ja erilaisissa asiantuntija- verkostoissa toimiminen perustuukin vuorovaikutukseen. Rakentava vuorovaikutus vaikuttaa taas moneen asiaan, kuten työmotivaatioon, työhyvinvointiin ja jopa työsuoritukseen ja tulokseen. Vuorovaikutustaidot ovat tärkeitä esimerkiksi silloin, kun yritykset tekevät kauppaa keskenään.

– Ihmiset ne kaupat kuitenkin hoitavat ja päivänselvää on, että niiden kanssa on kivempaa tehdä kauppaa, joiden kanssa on hyvä vuorovaikutus, sanoo Mentoritas Oy:n perustaja, konsultti Maritta Joki.

– Jos käsiteltävät asiat ovat vaikeita ja vielä vuorovaikutuskin raskasta ja hankalaa, valitaan helpompi kauppakumppani, Joki huomauttaa.

Mentoritas Oy mentoroi, coachaa, kouluttaa ja konsultoi yrityksiä, työyhteisöjä ja yksilöitä muun muassa kehittämään parempaa johtamisen ja vuorovaikutuksen kulttuuria.

Hyvä ryhmähenki syntyy avoimesta vuorovaikutuksesta

Mitä hyvä vuorovaikutustaito on? Maritta Joki kiteyttää asian näin:

– Se on kykyä olla läsnä ja kuunnella. Uskallusta kertoa aidosti ja rehellisesti omat ajatukset ja näkemykset. Sen taustalla on hyvä tahto ja kyky ymmärtää toisia ihmisiä ja erilaisuutta. Se on myös taitoa keskittyä itse asiaan eikä toisen persoonaan. Ennen kaikkea se on itsetuntemusta. Vuorovaikutustaidot ovat uskallusta kertoa aidosti ja rehellisesti omat ajatukset ja näkemykset.

Avoimen vuorovaikutuksen merkitys organisaation toiminnalle on tärkeä ymmärtää. Vuorovaikutustaidot ovat ratkaisevassa asemassa muun muassa yhteisen ryhmähengen luomisessa. Kun työyhteisössä on avoimen vuorovaikutuksen kulttuuri ja työntekijät voivat luottaa saavansa tiedon silloin, kun sitä tarvitsevat ja tietävät myös, että kysyminen ja oman näkemyksen ilmaiseminen ovat sallittuja, työntekijät käyttävät energiansa työn tekemiseen ja sen kehittämiseen sen sijaan, että aika kuluu kyräilyyn.

Vain ääneen sanottu on totta

Vuorovaikutus voidaan jakaa sanalliseen ja sanattomaan viestintään. Sanallisella viestinnällä tarkoitetaan puhuttua kieltä ja sanattomalla ei-kielellistä vuorovaikutusta, kuten ilmeitä, eleitä ja katseita.Vuorovaikutustilanteissa olisi tärkeää osata erottaa omat havainnot
ja tulkinnat siitä, mitä oikeasti on sanottu ääneen.

– Teemme liian usein tulkintoja esimerkiksi ilmeiden ja huokailujen perusteella ja vedämme niistä johtopäätöksiä, vaikkeivat ne läheskään aina ole todenperäisiä. Vain ääneen sanottu on totta, Joki kiteyttää.

Puhu suoraan – mutta nätisti

Jos kuitenkin sanattoman viestinnän perusteella tekee tulkinnan siitä, ettei vastapuoli kuuntele tai ota tosissaan, ei kannata vatvoa asiaa omassa päässään tai pahoittaa mieltään, vaan kysyä suoraan ”Mitä olet tästä mieltä?” Kun kysyy suoraan, toinen saa tilaisuuden selittää. Jos kollega tuntuu etäiseltä ja poissaolevalta, asia ei välttämättä liity millään tavalla käsiteltävään aiheeseen, vaan se voi liittyä kotiasioihin tai stressiin.

Joki toivoisi ihmisiltä rohkeutta sanoa asiansa ääneen ja rehellisesti eikä olemaan liian hienotunteisia. Omia näkemyksiä ja tietämystä tulisi arvostaa ja tuoda omat mielipiteensä rohkeasti esiin.

– Loukata ei kuitenkaan saa eikä kenenkään rajoja rikkoa. Eikä saa piiloutua sen taakse, että voin suorapuheisena ihmisenä töksäytellä mitä vaan, Joki muistuttaa. Aikuisen tulee osata esittää asiansa nätisti ja kunnioituksella toista ihmistä kohtaan.

Uskalla kysyä

Myös esimiehen ja alaisen välisessä keskustelussa tulisi osata puhua ma dollisimman suoraan ja rakentavasti.

– Välillä esimies joutuu sanomaan tiukastikin ja antamaan kriittistä palautetta. Silloin on iso riski siihen, että työntekijä loukkaantuu tai ymmärtää asian väärin. Esimiehen olisi hyvä varmistaa, miten asia on ymmärretty ja jäikö jotain hampaankoloon, sanoo Joki. Jos työntekijä ei uskalla vastata näihin kysymyksiin rehellisesti, hän kantaa itse siitä seuraukset. Hyvä vuorovaikutus on kykyä kantaa vastuu omasta vuorovaikutuksesta ja olla aktiivinen toimija.

– Se tarkoittaa sitä, ettei jäädä odottamaan, että tieto saapuu luokseni, vaan olen myös itse aktiivinen ja kyselen, Joki neuvoo.

Vastuu viestinnästä ja tiedonkulusta ei ole pelkästään viestintä- ja HR- osastoilla ja pomoilla, vaan vastuu on jokaisella työntekijällä.

– Jokaisen vastuulla on myös kysyä ja vastata rehellisesti. Hölmöiltä huhuilta pitää katkoa siivet eikä lähteä lietsomaan niitä, Joki sanoo.

Useimpien ongelmana on, etteivät he uskalla kysyä, koska he ajattelevat, että heitä pidetään tyhminä. Kuitenkin kaikkien kannalta on parempi kysyä, jos jokin asia jää askarruttamaan.

– Ikävintä on, että aletaan vastustaa asiaa vain sen takia, ettei ole täysin ymmärretty, mitä se tarkoittaa tai miksi se tehdään, Joki kertoo.

Tunteet ovat sallittuja

Ihmisten väliseen vuorovaikutukseen liittyy aina myös tunteita eikä niitä voi laittaa työpaikallakaan jäähylle. Tunteet ovat sallittuja, mutta huutaminen ja kiroilu eivät.

Tärkeää onkin tiedostaa omat tunteensa ja osata sanoittaa ne. Jos jostain loukkaantuu, mykkäkoulu ei kuitenkaan sovi työpaikalle.

– Ei ole aikuisen ihmisen käytöstä, ettei sano kahteen viikkoon huomenta työpaikan kahvipöydässä, Joki muistuttaa.

Mitä paremmin ihminen tuntee itsensä, sitä paremmat hänen vuorovaikutustaitonsa ovat.

– Kun tiedämme, millaiset ihmiset saavat minut ärsyyntymään tai varpailleni, osaan suhtautua erilaisiin kanssakäymisiin paremmin ja tiedostan, että ärsyyntymiseni ei välttämättä liity vastapäätä istuvaan ihmiseen millään tavalla, vaan se kumpuaa muualta.

Vinkit hyvään vuorovaikutukseen työpaikalla

Ole läsnä ja kuuntele.
Ole avoin ja rohkea: puhu suoraan.
Keskity itse asiaan.
Ilmaise eleillä, ilmeillä ja lyhyillä ilmaisuilla, että kuuntelet toista.
Kysy, jos jokin jää epäselväksi.
Voit ymmärtää toisen näkökulman ja olla silti eri mieltä.
Ole aktiivinen.
Ole empaattinen ja kunnioita toisia.
Tee päätelmät sen mukaan, mitä on sanottu ääneen.
Älä yritä tulkita toisen ilmeitä ja eleitä. Tiedosta omat tunteesi.
Hyväksy erilaisuus.
Hymyile!